VISIONÄÄRINEN JOHTAJUUS - ÄLYKKÄÄN INTUITIONJA INNOVOINNIN TAIDOT OPPIMISYHTEISÖISSÄ 2021, RYHMÄ 2

                                                                                                                                                                                        Jenni Korte Minulla on aina ollut "kuudes aisti" ja tämän koulutuksen myötä olen saanut tietää siitä paljon lisää. Kurssilla olen saanut analysoida omaa aistiani ja ymmärtänyt, että se jakautuu moneksi. Intuitio on aina ollut käytössäni, mutta en ole osannut tai uskaltanut luottaa siihen, koska intuitio ei useinkaan tuota samaa vastausta kuin rationaalinen järkeily. Lähiympäristö on hymistellyt, kun intuitioni on ohjannut minut valitsemaan vähemmän rahakkaan ammatin tai opiskelemaan alaa, jonka kautta on haastava työllistyä. Intuitioni on tuolloin ollut lähellä visiota. En ole aina osannut sanoa miksi jokin suunta on tuntunut oikealta ja jokin rationaalisempi vaihtoehto väärältä. Olen siitä huolimatta ollut aina oman tieni kulkija. Tällä kurssilla olen oivaltanut, että se mitä kutsun kuudenneksi

Onko sinulla aikaa kuunnella omaa sisäistä ääntäsi, vai haipuuko sen sanoma arjen kiireissä näkymättömiin? Ajan puute ja kiire ovat nykyihmisen sisäisen äänen pahimpia tukahduttajia. Toisaalta, jos osaisimme arvostaa riittävästi sisäisen äänemme viisautta ja oivallisia ideoita, rohkenisimme varmasti pysähtyä kuuntelemaan sitä. Olen pohtinut omassa elämässäni paljon sisäisen äänen kuuntelemista. Olen hiljalleen löytänyt myös rohkeutta sen kuuntelemiseen, ainakin hetkittäin.   Oman äänen kuuleminen vaatii ulkoisten äänien hiljentämistä. Ulkoapäin tulevat vaatimukset, arvostukset, asenteet ja velvoitteet hämärtävät helposti todellisen sisäisen äänemme kuulemista. Tämä ulkoinen häly puurouttaa sisäisen äänemme niin, että emme joko kuule sitä ollenkaan tai sitten sivuutamme sen ajatuksiimme nostamat kiperät kysymykset ja epäilyt nopeasti pois mielestämme. Arki voi olla myös niin uuvuttavaa, että toimimme kuin robotit, emmekä jaksa olla kiinnostuneita sisäisen äänemme viesteistä.  

Kun minä aloitin Visionäärinen johtajuus -kurssin, oli minulle täysin uutta keskustella intuitiosta, saati olisin tiennyt, että intuitiolla on kolme eri muotoa. Eikä minulla ollut tullut koskaan ajateltua tai havaittua sitä, että intuitiolla olisi mitään tekemistä nerouden kanssa.  Nyt koulutuksen päättyessä olen käyttänyt tietoisesti ja tietämättäni paljon aikaa pohtiakseni, mitä intuitio on ja mistä itse löytäisin omat intuitioni signaalit. Miten pystyisin käsittämään intuition ja mitä se ylipäätään tarkoittaa?  Matkan varrella on tullut erilaisia asioita mieleen, missä olen tunnistanut, että jo aikaisemmin intuitio on ollut läsnä. Yksi niistä on neuvo:  "Laita Freudi töihin!" Jo lapsesta saakka, kun joku asia ei tahtonut ratketa, käskettiin kotona laittaa Freudi töihin . Annettiin asian siis hautua takaraivossa. Näin olen oppinut jo nuorena luottamaan siihen, että Freudi tekee työn ratkaisun löytämiseksi. Hauska ajatella, että meille on lapsesta asti annettu mahdollisuus

Intuition teoreettiseen käsitteeseen tutustumisen myötä, olen pohtinut paljon sitä, miten me aikuiset voisimme (erityisesti ammatillisessa koulutuksessa) tukea nuorten intuitiotaidon säilymistä ja vahvistamista. Ajattelen, että nämä taidot ovat myös vahvasti elämäntaitoja ja tulevaisuuden työelämätaitoja. Lapset ovat luontaisesti uteliaita ja intuitiivisia. He ihmettelevät, tarkkailevat, havainnoivat, näkevät ja kuulevat luontaisesti tarkasti. Usein he tekevät tätä myös hiljaisesti. He kuitenkin uskaltavat juuri hetkessä kysyä ja ihmetellä ääneen heränneitä havaintojaan sekä palaavat havaintoihinsa usein hämmästyttävän tarkasti, spontaanisti toisessa hetkessä, kun asia yhdistyy uuteen asiaan ja saa asiayhteyden.  Minne tämä katoaa kun lapset kasvavat? Miksi se katoaa? Mitä tapahtuu ja missä? Olen pohtinut, että meillä on ammatillisessa koulutuksessa nuoria, joilla on takanaan paljon epäonnistumisen kokemuksia ja haasteita oppimisenpoluillaan. Heillä on huono itsetunto, erilaisia haaste

 Kesän aikana huomasin erityisesti, miten tärkeää on raivata mielelle tilaa ja aikaa olla. Kuunnella ja rauhoittua. Luonto, metsä ja mökillä oleminen ovat minulle parhaita rauhoittumisen kanavia. Mennyt kesä tarjosi tähän ihanat olosuhteet; lämpöä ja valoa, luonnon kauneutta. Tunsin voimaantumista, kun sain viettää kesää rakkaiden ympäröimänä sekä paljon luonnossa liikkumalla.  Haluan jatkaa näitä rauhoittumisen ja pysähtymisen hetkiä nyt syksyn ja uuden lukuvuoden alettua. Tähän minulla on parhaana keinona aamut, jotka aloitan rauhallisilla lenkeillä koiran kanssa luonnossa rukoillen ja mietiskellen. Jokainen aamuni, niin arkena kuin viikonloppunakin alkaa samalla tavalla; rukousta ja kiitollisuutta. Olen huomannut tällä olevan suunnattomasti vaikutusta jokaisen päivän kulkuun. Ihanaa Syksyä Jokaiselle! ~Maija~

Kesä oli lämmin.  Aurinko paistoi ja ympärillä olevat ihmiset olivat hyväntuulisia kesäisissä asuissaan. Olimme paljon ulkona ja hommasimme kaikenlaista. Kokkasimme, uimme, puuhastelimme pihatöissä, mutta myös laiskottelimme. Annoin aikaa itselleni, luvallisesti. Kuuntelin lintujen laulua riippukeinussa joen liplattaessa. Välillä ajatusvirrat karkasivat kauas pois, vain lämmin tuuli tuntui iholla. Nautin. Loman loppupuolella siirsin askeltaen olotilani alkavaan työhön. Koko kevään ajan organisaatiossa oli tehty muutoksia ja ne tulivat voimaan elokuun alussa. Kävin mielessäni läpi uutta tilannetta useasta eri näkökulmasta. Mietin millaisia henkilöitä yhteisössämme on. Kuinka vuorovaikutus sujuu ja miten voin itse omalla toiminnallani vaikuttaa asioihin ja niiden etenemiseen. Olin  työstänyt mielessäni asioita useita kertoja, ikään kuin vahvistaakseni itseäni uuteen tilanteeseen. Ennakoin mahdollisia tilanteita ja etsin niihin ratkaisuvaihtoehtoja. Luotin intuitiooni ja itseeni siinä, et